.....menee helmentekijälläkin joskus.
Olin kovin tyytyväinen Lennuun ja piti tekemäni lisää. Tiedä sitten oli helle pehmittänyt päätä liikaa, mutta metsään mentiin kunnolla. Tässä voi nyt sitten käyttää kaikkia opettavia sanontoja, ylpeys käy lankeemuksen edellä, joka kuusen kurkottaa se katajaan kapsahtaa jne.
Molemmat jäi ihan pikkasen keskentekoisiksi kun hajosivat.
Ylimmän nimi on Rikki ja alimman Romu ;)
2 kommenttia:
Söpösiä kumminkin molemmat:) Niin se on, että aina välillä vaan mikään ei onnistu vaikka saman asian olisi aiemmin ja useasti tehnyt ihan mallikkaasti. Kai tämä helle ja jaksaminenkin välillä meitä maan tallaajia verottaa epäonnistumisten muodossa. Kunhan ilmat viilenee, niin sitten uusia lohiksia kehiin :) Niitä jään odottamaan...
Kiitos :D
Lähetä kommentti